 |
| 2-vuotias kaunotar |
Vaikea uskoa miten nopeasti aika kuluukaan! Onko siitä muka jo kaksi vuotta, kun valvoin puoli yötä puhelinta vahtien ja tilannetietoja odotellen Kiwien pullauttaessa pentuja maailmaan? Pienestä pallerosta on kahdessa vuodessa kasvanut vähän vähemmän pieni whippetkaunokainen. Eipä sitä silloin arvannut, miten paljon iloa mokoma pieni kääryle voisikaan tuoda. Siispä huikeasti onnea maailman parhaalle Maisalle ja ihanille sisaruksilleen!
Synttäripäivää on vietetty mukavissa merkeissä. Aamupäivällä napattiin naapurista tyttöjen siskolikka mukaan ja kolmikko pääsi rymistelemään aurinkoiseen metsään pariksi tunniksi. Jopa synttärisankari innostui useampaan kertaan juoksemaan ja leikkimään pikkusiskojen kanssa. Lenkin jälkeen kotona odotti maukas hirven luu, jonka parissa on kulunut valtaosa iltapäivästä. Lahjapaketista kuoriutui vielä uusi frisbee, toivottavasti Maikku innostuisi sen perässä juoksentelemaan ja palautuisi takaisin normaaleihin mittoihinsa... Nolottaa myöntää mutta Maisa on päässyt alkuvuoden aikana vähän levähtämään. Neitokainen ei ole juoksun ja sitä seuranneen valeraskauden aikana innostunut juuri liikkumaan ja ulkomuoto on tällä hetkellä vähän vähemmän imarteleva. Painoa ei niinkään ole tullut lisää, lihas on vain korvautunut läskillä. Kyljissä on reilu kerros pehmustetta ja vyötärö ei ole ihan niin sutjakka kuin pitäisi. Onneksi Maisa alkaa vähitellen taas piristyä omaksi itsekseen, eiköhän ihrat sula ja muskelit palaudu nopsaan kun neiti intoutuu taas urheilemaan!
 |
| Maisa arvostaa synttäriluuta |
 |
| 2-vuotias Maisa koko komeudessaan |
Sinniäkään ei sovi kokonaan unohtaa. Pikkuötökälle kolahtaa tänään mittariin seitsemän kuukautta. Simppa ei ole kuukauden aikana kasvanut juurikaan, säkäkorkeus huitelee 45-45,5 cm tienoilla, selän pituus on noin 46 cm. Painoa on tähän mennessä kertynyt hiukan reilu 11 kg. Jännä nähdä mihin mittoihin se lopulta jämähtää. Sinnin kasvun seuraaminen on kyllä ollut kiehtovaa, se on niin eri mallinen kuin Maisa ja pentuesisaruksensa, eikä se varsinaisesti muistuta emäänsäkään muuten kuin värin puolesta. Itse pidän kyllä Simpan kurvikkaasta tyypistä kovasti, saapa nähdä miltä neiti näyttää esimerkiksi vuoden päästä!
Se pitää Simpasta vielä mainita, että tytteli kävi viime sunnuntaina ensimmäistä kertaa vieheen perässä juoksemassa. Tiikerinpentu tajusi heti jutun juonen, lähti rätin perään kuin tykin suusta ja tappoi mokoman erittäin perusteellisesti. Hyvin huomasi eron esimerkiksi Maisaan verrattuna. Maikku lähtee vieheen perään leikkisästi hypellen (jos lainkaan) ja menettää kiinnostuksen heti kun se pysähtyy, Sinnin toiminnasta on leikki kaukana ja se ajaa täysin tosissaan. Alusta asti on kyllä huomannut että Sinnillä on saalisviettiä ja taistelutahtoa roimasti enemmän kuin isosiskolla, hyvillä mielin voi siis lähteä raitapaidan kanssa keväämmällä rataharkkoihin!
 |
| Simppa-Liisa 7 kk! Takapäähän on tullut mukavasti lisää voimaa ja lihaksia. |
 |
| Pieni puikulapää ja mustelma nenussa |
 |
| Sisko ja sen sisko, rakkaat kerrostalokyttääjät |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti