Maisa ja Sinni: Aktivoitumista harrastusrintamalla

Sinnillä alkoi keskiviikkona kahdeksan kerran agilitypainotteinen pentukurssi Koirakoulu Kompassissa. Puolet treenikerroista on perustottelevaisuutta ja muita agilityssa tarvittavia oheistaitoja, loput kerrat sitten tutustutaan esteisiin pennuille sopivalla tavalla.

Ensimmäisen treenikerran ohjelmistossa oli katsekontakti, lähtöasento (eli meidän tapauksessa sivulletulo), irtoaminen ja muutamia helppoja lämmittelyliikkeitä. Katsekontaktia on Sinnin kanssa harjoiteltu siitä asti kun se syyskuussa meille muutti. Varsinaista uuden oppimista ei siis tässä suhteessa tule, mutta tätä toimintoa ylläpidetään ja vahvistetaan jatkuvasti. Sivulletulon alkeitakin olemme ehtineet jo omatoimisesti harjoitella. Sinni tarvitsee vielä hiukan johdattelua namikäden avulla, mutta sillä tuntuisi muuten olevan tehtävän idea jo varsin hyvin hallussa. Namialustalle irtoaminen ei tuottanut minkäänlaisia ongelmia, ahne pikkupossu kipitti vauhdilla hotkimaan herkut heti luvan saatuaan. Lämmittelyliikkeistä kokeilimme kieppiä ja jalkojen välistä pujottelua. Sinni osaa jo pyöri!-käskyllä kiepsahtaa vastapäivään, joten keskityimme tällä kertaa lähinnä myötäpäivään pyörähtämiseen ja käskysanaksi valikoitui kieppi. Pujottelua oli hiukan hankala toteuttaa hihnan kanssa, joten perehdymme tähän paremmin omatoimitreeneissä kotona.

Sinnin versio katsekontaktista

Sinni jaksoi koko 45-minuuttisen todella hyvin, neiti keskittyi hienosti ja energiaa oli ihan riittävästi. Ei se nyt mitenkään äärettömän sähäkkä ollut liikkeissään, mutta ei todellakaan mikään lahnakaan eikä näyttänyt kyllästymisen merkkejä. Viimeaikaiset ikävät tapahtumat huomioonottaen olen myös huisin ylpeä Sinnin häiriönkestosta. Nurkassa möykkäävää isokoikoista kurssitoveriaan Simppa vilkuili epäluuloisesti tunnin alussa, mutta kun kiljuva karvapallo ei selvästikään uhannut vippettilapsen henkeä, se unohdettiin pian ja Sinni keskittyi treenaamiseen..

Lelun noutaminen (muutaman kunniakierroksen kanssa) on mieluisa harrastus

Maisalla puolestaan jatkui tänään tammikuussa aloitettu agilitykurssi. Juoksun takia ehdimme silloin pari kuukautta takaperin käydä vain ensimmäisellä kurssikerralla, joten nyt käymme loput neljä kertaa. Maisan treenivire oli varsin hyvällä mallilla, neidillä riittää taas energiaa tekemiseen. Tunnin teemana oli valssi ja harjoittelimme paria erilaista radanpätkää joilla kyseistä ohjauskuviota piti hyödyntää. Muuten sujui varsin mainiosti, mutta viimeisellä radalla kepit muodostuivat pieneksi ongelmaksi. Maisa on viimeksi tehnyt keppejä joskus syksyllä ja tuntui kokonaan unohtaneen niiden funktion. Pieni omatoimitreeni saattaisi olla paikallaan ennen ensi sunnuntaita.

Maisa katsoo kovin kauniisti

Kuvat ovat tämän viikon perjantailta, lämmin ja keväinen viikko päättyi eilen ikävään lumentuloon ja kelin kylmenemiseen. Kevään toista tulemista odotellessa...