Huono keli taisi karsia osallistujia varsin tehokkaasti, sillä pienten pentujen kehässä toikkaroi vain noin parisenkymmentä koiraa eikä omaa vuoroa tarvinnut kovin kauaa odotella. Sinnille osui pariksi mäyräkoiranpötkylä, jolle näytteleminen ei tainnut olla se mieluisin laji. Yhteistyöhaluinen joskin koleassa viimassa tutiseva Sirmeli nappasi näin ollen punaisen nauhan ja sijoittui vielä lopulta punaisten kehässä neljänneksi. Kotiinviemisiksi tuli näin ollen pyttyä, ruusuketta ja ties mitä muuta.
Inhasta kelistä huolimatta Sinni oli hirmuisen reipas, seisoi ja ravasi ryhdikkäästi, ei häiriintynyt ympärillä hortoilevista kilpakumppaneista eikä muutenkaan muistuttanut sitä onnetonta katkarapua, joka taannoisessa Whippet-Tapahtumassa oli hätää kärsimässä. Ainoa hasteellinen osio oli hyvin pieni ja kiikkerä pöytä, jolla tuomari tutki koirat. Sinni oli silmin nähden jännittynyt mokoman heiluvan kapistuksen päällä tasapainoillessaan ja suhtautui tuomariinkin hivenen epäluuloisesti. Ötökkä ei kuitenkaan yrittänyt väistää alta pois vaan antoi kiltin tädin kopeloida enimmäkseen mukisematta. Epäilen, että tukevammalla pöydällä Sinni olisi ollut paljon rennompi ja mulkoillut tuomaria hiukan vähemmän murhaavasti. Olosuhteisiin nähden suoritusta voi kuitenkin pitää varsin kelvollisena!
Maisaa ei sovi unohtaa vaikka isosisko jäikin pois tämän päivän karkeloista. Maikku parantelee edelleen kyljen haavaa ja edistystä onkin jo tapahtunut. Paita pysyy kuitenkin toistaiseksi visusti päällä, Makkonen nikertäisi rupea niin kovin mielellään... Pokaalipönötysten sijaan Maisa pääsi esittelemään jumppaliikkeitä tajunnanräjäyttävässä kalsaripaidassaan.
| Mangusti... |
| ... ja hoplaa! |
| Rankkaa oli! Siispä siskokset pinoutuivat iltapäivätorkuille |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti