Vilkas viikonloppu ja ekat rokotukset

Tämän viikonlopun tunnuslauseena olisi voinut olla "vaikeuksien kautta voittoon". Ohjelmaa oli tiedossa runsaasti: perjantaina Sinnin ja siskojen leikkitreffit, lauantaina Lahden kv näyttely kera Maisan ja Kiwien ja sunnuntaina vielä kunnon whippettreffit Jakomäessä. Vaan kuinkas sitten kävikään...

Torstai-iltana Maisa alkoi ontua oikeaa etujalkaansa. Mitään syytä ontumiselle ei alkuun löytynyt, Maisa ei aristanut mitään kohtaa eikä ollut kolhinut itseään mihinkään. Kivensiru anturassa vaikutti mahdolliselta koska ontuminen oli voimakkainta kovalla alustalla kuten asvaltilla, nurmikolla ja sisällä ontumista tuskin havaitsi. Tassusta ei kuitenkaan löytynyt mitään ylimääräistä. Perjantaina töiden jälkeen vaivojen aiheuttaja löytyi, Maisa oli tunnollisesti imeskellyt kipeän kohdan huomattavan punoittavaksi. Varpaanvälissä oli ikävän näköinen hiertymä johon viereinen kynsi vielä hankasi. Ei muuta kun Vetramiliä kunnon kerros ja tassu pakettiin hirveässä kiireessä, sitten Simppa kainaloon ja pentutreffeille.

Siskosten leikkitreffit sujuivat hienosti, sääkin suosi ja laskeva aurinko toi mukavasti valoa muuten niin harmaaseen päivään. Pennut jaksoivat juoksennella ja painia varsin pitkään ja kamera lauloi... Ennen kotimatkaa piipahdettiin vielä sisällä ottamassa pennuista seisotuskuvat, ihme kyllä Sinni malttoi hienosti ja ihan oikeasti seisoi! Harjoittelu on tuottanut tulosta :) Hyvin sujuneeseen päivään saatiin kuitenkin vähän ikävämpi loppu. Sinni alkoi oksennella illalla ja maha oli muutenkin kovin kuralla. Muuten pentu oli onneksi kotuullisen pirteä eikä vaikuttanut kauhean kipeältä. Yöunet jäivät kuitenkin erittäin vähäisiksi, Sinnin mahatauti jatkui aamuneljään ja siivottavaa riitti...

Siskokset saivat huisin hienot Lilon emännän ompelemat takit! (kuva: Riina Tuominen)

Koko kopla: Lilo, Taiga ja Sinni (kuva: Riina Tuominen)

Lauantaiaamuna tunnelma ei ollut varsinaisesti katossa. Maisan näyttelykunnosta ei ollut mitään varmuutta, Sinni oli ihan nuutunut taudin jäljiltä ja itse olin aivan zombina väsymyksen takia. Eipä siinä silti muu auttanut kun nakata pikkuötökkä vanhemmille hoitoon, noutaa Riina ja Kinkku mukaan ja suunnistaa kohti Lahtea ankeassa sumussa. Näyttelypaikalla selvisi nopeasti että Maisan kinttu oli kuin olikin riittävän hyvässä kuosissa eikä ontumisesta ollut enää tietoakaan. Ei se tosin ihan hirveästi lohduttanut, urosten luokkia seuratessa oli ilmiselvää että tuomari ei Maisan tyypistä pahemmin perustaisi... Vaan ihminen on erehtyväinen! Lopputulemana PN2 kera varasertin ja varacacbin, jotta hupsista vaan :) Kinkku oli vielä hienosti PN3, joten eipä se nyt ihan turha reissu ollutkaan. Maisan handlauksesta kiitokset ihanaiselle kasvattajalle, Jutta saa tytöstä kyllä parhaat puolet esiin!

Sunnuntaina aamulla alkoi elämä näyttää jo hyvinkin valoisalta aamupäivän treffejä ajatellen. Maisan jalka oli kuin uusi ja Sinni oli täysin toipunut mahataudistaan, virtaa riitti vaikka muille jakaa. Käytin neidit pikaisella aamupissatuksella ja olin juuri eteisessä kuivaamassa Maisan tassuja kun olohuoneesta kuului kolahdus ja sen jälkeen "VIU VIU VIU PIIIP MÄÄ KUALEN!" Pikkuötökkä istui keskellä olohuoneen lattiaa ja rääkyi kurkku suorana etutassuaan ilmassa roikottaen. Ei saakeli. Onneksi tällä kertaa Sinnin reaktio oli täysin ylimitoitettu suhteessa vamman vakavuuteen ja viiden minuutin päästä penska taas kohelsi iloisena ympäri kämppää kaikilla neljällä jalallaan.

Jakomäkitreffit sujuivat erittäin mukavissa tunnelmissa, ensin lenkkeili siskostrio kera pikkuruisen Pikkan. Pennut leikkivät ja juoksentelivat hyvän aikaa, hauskaa oli kaikilla! Väsymyksen viimein iskiessä pennut saivat jäädä autoon päiväunille ja lähdettiin vähän vauhdikkaammalle lenkille isojen tyttöjen eli Maisan, Wandan, Kiwien, Olgan ja Tuikun kanssa. Mukava päivä kaiken kaikkiaan, kotona oli hiljaista ja rauhallista aamupäivän reippailun jäljiltä.

Sinni ja Lilo (kuva: Riina Tuominen)

Muikea metsäneläin (kuva: Riina Tuominen)

Huisin ihana kanto! (kuva: Riina Tuominen)

Pikka ja Sinni (kuva: Riina Tuominen)

Vielä tarkeni kahlailla lammessa (kuva: Riina Tuominen)

Tehokaksikko Maisa ja Wanda (kuva: Riina Tuominen)

Kaikki yhes koos! Tuikku, Olga, Maisa, Wanda ja Kiwie (kuva: Riina Tuominen)

Metsäneläin luontaisessa elinympäristössään (kuva: Riina Tuominen)

Illalla väsytti jo kovin. Isosiskon päällä on hyvä kelliä :)

Tänään käväistiin 12-viikkoispäivän kunniaksi hakemassa Sinnille rokotukset. Ötökkä oli hurjan reipas, ei edes huomannut koko piikkiä. Päässä pyöri vain namit ja iki-ihana henkilökunta. Myös Maisa oli turistina mukana, Maikku on aina tykännyt eläinlääkärissä käynnistä. Hömpän mielestä se on naminsyöntipaikka ja kiire ovelle on kova :) Molemmat kävivät myös puntarilla, Sinni painaa tällä hetkellä 6,6 kg (Maisa painoi saman ikäisenä 7 kg) ja Muhku-Maisan lukemaksi saatiin tasan 14 kg.